Oikomishoidolla suora hammasrivistö

Oletko miettinyt, mitä voisit saavuttaa oikomishoidon aloittamisella? Haluaisitko suorat hampaat, mutta hammasrautojen pitäminen askarruttaa?

Epäiletkö, että ikäsi on esteenä hampaiden oikomiselle?

Mietitkö, ovatko oikomiskojeet näkyviä ja haittaavatko ne esiintymistäsi esim. työtilanteissa?

Nykyään oikomiskojeet ovat lähes näkymättömiä. Oikomiskojeiden materiaalina käytetään läpinäkyvää, muovin tyyppistä materiaalia, myös hammasraudat voivat olla lähes näkymättömät keraamisista valkoista materiaalia.

Oikomiskojeet ovat miltei huomaamattomat

Hampaiden oikominen tehdään pääasiassa nk. kiinteillä kojeilla. Ne koostuvat jokaiseen hampaaseen erikseen kiinnitettävistä oikomiskiinnikkeistä ja kaarilangasta. Kaarilangan vahvuutta vaihtamalla saadaan hampaita ohjattua haluttuun asentoon.

Hoidossa voidaan käyttää hampaanvärisiä, läpinäkyviä, keraamisia kiinnikkeitä, joiden ansiosta oikomiskojeita ei juurikaan huomaa.

Useimmiten tuttavasi eivät edes huomaa, että sinulle on aloitettu oikomishoito.

Oikomishoidon tulos

Oikomishoidolla tavoitellaan loppuelämän ajaksi pysyvää hoitotulosta.

Koska oikomishoito on useimmiten aikaa vievä hoitokokonaisuus ja vaatii kärsivällisyyttä, on tärkeää, että hoitotuloksen pysyvyydestä pidetään erityistä huolta. Oikomishoidon jälkeinen hampaiden siirtyminen vinoon johtuu aina hampaiden asentoa ylläpitävän ns. retention puuttumisesta tai retentiolangan rikkoutumisesta.

Jos retentiosta eli hampaiden pitämisestä paikallaan ei huolehdita, hampaat siirtyvät vähitellen takaisin lähtöasentoihin, joista niitä alun perin lähdettiin siirtämään. Mikäli oikomishoidosta palautuminen aiheuttaa haittaa purennassa, ainut keino tilanteen korjaamiseksi on aloittaa oikomishoito uudelleen.

Joskus lapsena toteutettu oikomishoito vaatii uuden oikomisen aikuisena. Tämä johtuu siitä, että leukojen kasvu on ollut lapsena vielä kesken ja aikuisena hampaat ovat asettuneet uusiin asentoihin. Usein lapsena tehty oikomishoito on toteutettu terveyskeskuksessa (kouluhammashuollon yhteydessä) ja hampaiden retentiohoito on päättynyt, kun potilas on täyttänyt 18 vuotta.

Kiinteiden oikomiskojeiden poiston jälkeen hampaiden taakse kiinnitetään aina ohut metallilanka eli ns. retentiolanka. Lankaa suositellaan pysyväksi, jotta hampaat varmasti pysyvät paikoillaan. Retentiolangan kunto tulisi tarkistuttaa vuosittain.

Langan lisäksi kojeiden poiston jälkeen käytetään jonkin aikaa myös irrotettavaa, läpinäkyvää oikomislevyä eli ns. retentiolevyä, joka ylläpitää hammaskaaren muotoa.

Oikomishoidolla tavoitellaan tulosta koko loppuelämäksi.

Oikomishoidon kesto

Oikomishoidon kesto vaihtelee aina yksilöllisesti. Hoitoratkaisut ovat kestoltaan erilaisia. Kahden potilaan kohdalla toteutettu samantyyppinen hoitoratkaisu voi olla kestoltaan kummallakin eri mittainen johtuen yksilön ominaisuuksista. Jokaisella ihmisellä on erilaiset hampaat ja purentaolosuhteet suussaan.

Jos oikomisen tarve kohdentuu vain muutaman hampaan asennon siirtämiseen, voi hoito parhaimmillaan onnistua jo muutamassa viikossa. Aivan pienet hoidot, esimerkiksi yläetuhampaiden välisen pienen raon sulkeminen voi onnistua jopa muutamassa päivässä. Vaikka näkyviä tuloksia saadaan joskus jo muutaman ensimmäisen päivän aikana kojeistuksesta, pääosin oikomishoidosta puhuttaessa on kuitenkin kysymys ainakin kuukausista, usein keskimäärin noin 1-2 vuodesta.

Mitä laajemmasta hoidosta on kysymys, sitä pidempään oikomishoito myös kestää. Kun vinossa oleville hampaille tehdään vähitellen tilaa, purentaa muutetaan tai jos hampaiden välissä on isoja aukkoja, hoitojen kesto vaihtelee huomattavasti.

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen reaktiokyky oikomiskojeiden voimavaikutukseen. Tästä johtuen hoidon kestoa on mahdoton etukäteen tietää tarkkaan.

Oikomishoidon edistyessä hoidon kestosta alkaa muodostua selkeämpi kuva.

Oikomiskojeet

Hampaiden oikomisen aikana oikomiskojeita ei juurikaan huomaa. Alussa hampaat tulevat puruaraksi muutamaksi päiväksi. Samanlaista lievempää arkuutta hampaissa voi tuntua hoitokäyntien jälkeen, kun oikomiskaari aktivoidaan (eli muotoillaan uudelleen / kiristetään) tai vaihdetaan uuteen.

Voit syödä normaalisti oikomiskojeiden kanssa. Vain kovat ja sitkeät ruoka-aineet, kuten porkkana ja jälkiuunileipä, kannattaa syödä paloina. Niiden haukkaaminen saattaa irrottaa tai rikkoa kojeita. Sokeristen tuotteiden syöntiä olisi hyvä oikomishoidon aikana välttää, jotta hampaat eivät reikiintyisi. Sitkeät karamellit, kuten toffee tai purkka, saattavat myös vahingoittaa oikomiskojeita.

Alussa kiinnikkeet voivat tuntua isoilta huulen alla. Monet potilaat kokevat, että kojeet näkyvät, kun kiinnikkeet on juuri laitettu hampaan pinnalle ylähuulen alle.

Vaikka alussa voi tuntua siltä, että kaikki näkevät oikomiskojeet, ei niitä muutaman viikon kuluttua enää itse ajattele, koska muut eivät yleensä huomaa koko kojeita.

Oikomishoidon kulku

Ensimmäisellä oikomishoidon erikoishammaslääkärin vastaanottokäynnillä ei yleensä tehdä varsinaisia hoitotoimenpiteitä. Ensikäynnillä potilas pääsee keskustelemaan asiantuntijan kanssa hampaistaan ja toiveistaan niiden ilmeen kohentamiseksi. Hammaslääkäri tutkii purennan muodostaakseen käsityksen oikomishoidon toteuttamisen mahdollisuuksista.

Kun päätös oikomishoidon aloittamisesta on tehty, varataan aika nk. alkututkimuksiin, joita ovat koko hampaiston röntgenkuva (ortopantomotomogrammi), lateraalikalloröntgenkuva, valokuvat ja jäljennökset ylä- ja alahampaista kipsimalleja varten. Näiden alkututkimusten avulla oikomishoidon erikoishammaslääkäri tekee yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka käydään potilaan kanssa läpi vastaanottokäynnillä.

Hampaat tarkastetaan ja mahdolliset reiät paikataan. Paikkaushoidot tekee yleishammaslääkäri. Suuhygienisti puhdistaa hampaat ja  poistaa hammaskiven ennen kojeistusta. Sen jälkeen voidaan aloittaa varsinainen oikomishoito.

Hampaiden oikominen alkaa yleisimmin kiinteiden kojeiden asentamisella hampaisiin. Toimenpide on täysin kivuton ja kestää noin 30-50 minuuttia riippuen kiinnikkeiden määrästä. Useimmiten kojeet asennetaan ensin vain toiseen leukaan ja myöhemmin toiseen, jotta kojeisiin tottuminen olisi helpompaa. Hampaiden hyvä kotihoito ja harjaaminen jokaisen ruokailun jälkeen ovat suositeltavia oikomishoidon aikana. Näin ennaltaehkäistään reikiintymistä ja potilaalla on suussa miellyttävä tunne, kun ruuantähteet eivät ole tarttuneina kojeisiin.

Kojeita aktivoidaan eli ”kiristetään” yleensä 4-8 viikon välein. Välillä käyntejä on useammin, kun hoidossa on vaihe, joka vaatii tiheämmin toimenpiteitä ja tarkastuksia. Kojeiden kaaren aktivointi tehdään siten, että kaari irrotetaan kiinnikkeistä, hammaslääkäri muotoilee kaarta ja se kiinnitetään uudelleen kiinnikkeisiin suuhun. Hampaat voivat olla purenta-arat aktivointikäyntien jälkeisinä päivinä. Jos hampaita särkee siinä määrin, että se vaivaa esimerkiksi syömistä tai nukkumista, voi särkyyn ottaa tavallista, apteekista ilman reseptiä saatavaa särkylääkettä. Muutoin oikomishoidon vastaanottokäynnit ovat kivuttomia.

Joskus oikomishoidossa tarvitaan kotona käytettäviä apuvälineitä. Näitä ovat esimerkiksi hampaisiin vaihdettavat kumirenkaat sekä irrotettavat oikomislevyt ja kaaret, joiden tarkoitus on tehostaa ja nopeuttaa oikomishoitoa. Ohjeistukset kotona käytettävien kojeiden käytttöön saa vastaanottokäynneillä.

Tulevat hoitoajat varataan jokaisella käyntikerralla, jotta oikomishoito etenee suunnitellussa aikataulussa. Näin pystytään helpommin yhteen sovittamaan myös vapaa-ajan, työn ja harrastusten vaatimat ajat oikomishoidon rinnalla.

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri kertoo, milloin oikomishoito alkaa olla valmis. Kun hoitotulos on saavutettu, potilaalle tehdään loppututkimukset. Niihin kuuluvat röntgenkuvat, valokuvat ja kipsimallit, joiden perusteella hammaslääkäri tutkii, onko toivottu tulos saavutettu. Lopuksi poistetaan suusta kiinteät kojeet. Kojeiden poiston jälkeen on mahdollista tehdä hampaiden valkaisu osana oikomishoitokokonaisuutta. Hampaiden valkaisun tekee suuhygienisti.

Kiinteiden oikomiskojeiden poiston jälkeen käydään seuranta- eli retentiotarkastuksissa. Näin varmistetaan hoitotuloksen pysyvyys vuosikymmeniksi. Seurantajakson jälkeen retentiolangan kunto olisi hyvä tarkastuttaa vuosittain.

Oikomishoidon Kela-korvattavuus

Kela korvaa oikomishoitoa vain, kun se on välttämätöntä muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi. Esimerkiksi huomattavat leukojen synnynnäiset kasvu- ja kehityshäiriöt sekä merkittävä ylä- tai alaleuan luustollinen epäsuhta.

Oikomishoidon korvausratkaisua varten hakemuksen liitteeksi tarvitaan lausunnot, joista toisen on antanut oikomishoidon erikoishammaslääkäri ja toisen muun alan erikoishammaslääkäri tai erikoislääkäri.

Oikomishoidon aloittamispäätös

Haluatko aloittaa oikomishoidon? Aloita varaamalla aika konsultaatioon ja tutkimukseen oikomishoidon erikoishammaslääkärillemme. Saat tietoa siitä, mitä hoitovaihtoehtoja juuri sinun hampaillesi on. Saat käynnillä tietoa myös hoidon kestosta ja kustannuksista.

Kun päätät aloittaa oikomishoidon, saat lähetteen röntgenkuviin (jotka otetaan Tullinsuussa). Röntgenkuvista tarkastetaan ennen hoidon aloitusta hammasjuurien kunto sekä mitataan leukojen ja hampaiden suhteita hoidon suunnittelua varten.

Samalla käynnillä hampaistasi otetaan jäljennökset kipsimuotteja varten. Niihin rekisteröityy hampaiden asento ja purenta ennen hoidon aloittamista. Hampaat ja hymy myös valokuvataan.

Muutaman viikon kuluessa oikomishoidon erikoishammaslääkäri tekee sinua varten yksilöllisen hoitosuunnitelman ja oikomishoitosi pääsee alkamaan.